Eilinen pinaattikeitto-optimismi valui lautaselle jäähtyneen sopan mukana viemäriin. Pätkä heittäytyi hankalaksi myöskin lohen ynnä uppomunansa kanssa. Mielimakujaan normaalisti, mutta vastenmielisyyden multihuipentuma juurikin eilen. Tappiomielialani syvyyttä kuvastaa tämän illan menu. Tuleman pitää tofua.
Kalpea paketti SITÄ on pötköttänyt kylmässä jo joitain päiviä mulkoillen minua joka jääkaapinavauksella. Ettei jopa ilkkuisi juuri sillä hetkellä, kun painan ovea kiinni ja valo on sammumaisillaan. Tiedämme kyllä molemmat, että meidän on määrä jälleen kohdata. Revanssin väistämättömyys on roikkunut painona ilmassa ja näin kasvisjakson lähetessä loppuaan hetki on vihdoin kypsä. Aistittavissa on myös hiven kostoa eilen venkoilleille. Pianpa tiedätte syöneenne...
Vyötettyäni kupeeni sekoitan kohta pirullisen maukkaan marinadin, joka olkoon ensimmäinen isku kauhistuttavan vastustajani kalpeaan epälihaan. Lataan valkosipulilla, inkiväärillä, punaisella chilillä, tummalla siirapilla ja soijalla ja laukaisen. Taistelutovereiksi kutsun nuudelit, rapeat vihannekset ja hapanimeläkastikkeen. Se on menoa nyt... mercy mercy me!
Hapanimeläkastike
ananasmehua
chiliä
ketsuppia
mangoa soseutettuna
riisiviinietikkaa
hunajaa
suolaa
maizenaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti